Henkivakuutusvaje: miksi vain harvalla suomalaisella on riskihenkivakuutus?
Suomessa puhutaan paljon työkyvyttömyydestä ja eläkkeistä, mutta harvemmin siitä, mitä perheelle jää käteen, jos pääasiallinen tulonhankkija kuolee. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvitti asiaa vuonna 2022 julkaistussa raportissa, ja sen tulos on edelleen se luku, johon henkivakuutuskeskustelu useimmiten palaa: riskihenkivakuutus on harvinaisempi kuin moni olettaa.
Tämä opas käy läpi, mitä raportti oikeasti sanoo, kenen kohdalla vaje syntyy ja mitä luvuista voi päätellä omaan tilanteeseen. Se ei suosittele mitään yksittäistä yhtiötä.
Mitä Etlan raportti kertoo
Raportin nimi on Henkivakuutusvaje Suomessa: suuruusluokan arviointia yksilöaineistoilla (Ropponen, Kuusi ja Valkonen, ETLA Raportit 129, 10.5.2022). Aineistona oli vakuutusyhtiöiden henkivakuutustietoja yhdistettynä Tilastokeskuksen henkilö- ja kotitaloustietoihin vuosilta 2018-2020.
Raportin keskeiset luvut:
| Asia | Luku |
|---|---|
| Vähintään yksi vapaaehtoinen riskihenkivakuutus | 8 % ihmisistä |
| Vakuutuksen keskimääräinen suuruus vakuutetuilla | noin 73 000 euroa |
| Keskimääräinen vakuutusvaje, kun kotitaloudessa on vähintään kaksi henkilöä ja kuolleella on ansiotuloja | noin 65 000-70 000 euroa |
| Vaje niillä, joilla riskihenkivakuutus on | keskimäärin lähellä nollaa |
Mediassa luku on usein pyöristetty muotoon "joka kymmenennellä". Tarkka luku on raportin mukaan 8 prosenttia, ja se koskee vapaaehtoista riskihenkivakuutusta, ei esimerkiksi työnantajan ryhmähenkivakuutusta tai lakisääteistä perhe-eläkettä.
Vaje syntyy niille, joilla ei ole mitään
Raportin tärkein havainto on helppo ohittaa: vaje ei johdu siitä, että olemassa olevat vakuutukset olisivat liian pieniä. Niillä, joilla riskihenkivakuutus on, vaje on keskimäärin lähellä nollaa. Ongelma on se joukko, jolla ei ole vapaaehtoista henkivakuutusta lainkaan.
Etlan mukaan vakuutuksen ottaminen on harvinaisempaa muun muassa työikäisyyden ulkopuolella olevilla, naimattomilla ja pienituloisilla. Verkkouutisten uutisoinnissa korostettiin, että vakuuttamattomuus on yleistä myös nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Eri lähteet painottavat siis hieman eri ryhmiä, joten omaa tilannetta ei kannata arvioida pelkän ryhmäkuvauksen perusteella.
Mitä "vaje" tarkoittaa käytännössä
Vaje on raportissa erotus kahden asian välillä: kuinka paljon kotitalouden elintaso laskisi, jos ansaitsija kuolisi, ja kuinka paljon vakuutuksia sekä muuta turvaa on käytössä. Se on mallinnettu arvio keskiarvoina, ei laskelma sinun perheestäsi.
Oman perheen lukuun vaikuttavat ainakin:
- asuntolaina ja kuka sen maksaa, ks. henkivakuutus asuntolainan turvaksi
- alaikäisten lasten määrä ja ikä
- se, paljonko lakisääteinen turva korvaa, ks. perhe-eläke
- työnantajan ryhmähenkivakuutus, ks. henkivakuutus työpaikan kautta
Etlan 65 000-70 000 euron keskiarvo on siis suuruusluokka, ei suositus. Perheellä, jolla on iso laina ja pieniä lapsia, tarve voi olla moninkertainen, kun taas lapseton pariskunta, jolla ei ole lainaa, voi tarvita selvästi vähemmän. Oman summan arvioinnista on erillinen opas: paljonko henkivakuutusta tarvitsen.
Koronakevät näytti, että kysyntä liikkuu
Etla tutki myöhemmin myös sitä, miten koronapandemia vaikutti uusiin vakuutuksiin. Taloustaiton (19.9.2023) mukaan vuoden 2020 alkupuolella otettiin uusia vapaaehtoisia henkivakuutuksia 20 prosenttia enemmän kuin aiemmin, ja keskimääräinen vakuutussumma kasvoi 16 prosenttia. Tutkimuksen mukaan 10 prosentin kasvu tartunnoissa, koronakuolemissa tai testeissä lisäsi henkivakuutusten määrää keskimäärin noin prosentilla. Eniten turvaansa lisäsivät korkeasti koulutetut, ne joilla oli jo henkivakuutus ja ne, joilla oli suuri vaje. Tämän tutkimuksen rahoitti Finanssiala ry, mikä kannattaa pitää mielessä lähdettä arvioidessa.
Tulkinta: moni ei jätä turvaa ottamatta siksi, ettei sitä haluaisi, vaan koska kuolemanriski tuntuu etäiseltä, kunnes jokin muistuttaa siitä.
Yleinen harhaluulo: "minua ei enää vakuuteta"
Kalevan uutisoinnin mukaan lähes puolet suomalaisista uskoo, ettei henkivakuutusta saa enää syövän sairastamisen jälkeen. En ole voinut tarkistaa kyselyn alkuperäistä aineistoa, joten luku kannattaa ottaa suuntaa-antavana. Totuus on kuitenkin, että vakuutusyhtiö arvioi terveystiedot tapauskohtaisesti. Miten arviointi etenee, kerrotaan oppaassa henkivakuutuksen terveysselvitys. Vastaus voi olla myöntö, erityisehto tai kielteinen päätös, mutta pelkkä oletus kieltävästä vastauksesta pitää osan ihmisistä kokonaan ilman hakemusta.
Mitä tästä kannattaa tehdä
- Selvitä, mitä turvaa sinulla jo on: työnantajan ryhmähenkivakuutus, lainaan liitetty turva ja lakisääteinen perhe-eläke.
- Arvioi, mitä perheen menoja kuolemantapauksessa pitäisi pystyä kattamaan: laina, lasten kasvatus ja kuukausimenot.
- Vertaa kahta lukua. Jos ero on suuri, sinulla on henkilökohtainen vaje, vaikka Etlan keskiarvo olisi toinen.
- Tarkista edunsaajamääräys, ks. henkivakuutus ilman edunsaajaa.