Avopuoliso ja henkivakuutus: sama korvaus, 40 000 euron ero verossa
Kaksi paria, sama henkivakuutus, sama 125 000 euron korvaus nimetylle edunsaajalle. Toisessa parissa edunsaaja maksaa veroa 450 euroa. Toisessa 41 300 euroa.
Ero ei ole vakuutusyhtiössä, summassa eikä vakuutusehdoissa. Ero on siinä, täyttyykö yksi tuloverolain ehto.
Kaksi eri asiaa, jotka menevät helposti sekaisin
Avoliittoon liittyy kaksi erillistä kysymystä, ja ne ratkeavat eri laeissa:
- Perintöoikeus. Avopuoliso ei peri avopuolisoaan ilman testamenttia, asuitte yhdessä kuinka kauan tahansa ja oli teillä lapsia tai ei. Tämä ei muutu vuosien myötä.
- Verotus. Jos avopuoliso on nimetty henkivakuutuksen edunsaajaksi, korvaus maksetaan hänelle suoraan — perintöoikeudesta riippumatta. Mutta se, miten korvausta verotetaan, riippuu ehdosta, joka useimmilta jää huomaamatta.
Ensimmäinen kysymys ratkaistaan testamentilla. Toinen ei ratkea millään asiakirjalla — se joko täyttyy tai ei.
Edunsaajamääräys ohittaa perintöoikeuden
Kun vakuutuksessa on nimetty edunsaaja, korvaus ei kulje kuolinpesän kautta. Se maksetaan suoraan edunsaajalle, eikä sitä jaeta perillisten kesken.
Avopareille tämä on käytännössä tärkein yksittäinen suoja, jonka voi hankkia. Ilman sitä yhteisen asunnon tilanne on karu: vainajan osuus asunnosta menee hänen perillisilleen, ja jos olette molemmat velallisia, koko asuntolaina jää eloonjääneen vastuulle. Tästä tarkemmin asuntolainaa käsittelevässä oppaassa.
Edunsaajamääräys siis hoitaa sen, että raha menee oikealle ihmiselle. Se ei hoida sitä, paljonko siitä jää jäljelle.
Verohaarukka: yksi ehto ratkaisee
Kuolemantapauskorvaus on lähiomaiselle perintöveron alaista ja muille kokonaan pääomatuloa, jonka veroprosentti on 30–34. Puoliso on lähiomainen. Kysymys kuuluu, oletko puoliso.
Perintö- ja lahjaverolain 11 §:n 3 momentti nojaa tuloverolain 7 §:ään, ja se asettaa avopuolisolle kaksi ehtoa, joista molempien on täytyttävä:
- asutte verovuonna jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, ja
- olette joko olleet aiemmin keskenänne avioliitossa tai teillä on tai on ollut yhteinen lapsi.
Pelkkä yhdessä asuminen ei riitä. Yhdessä asuttu vuosimäärä ei vaikuta mitään. Kymmenen vuotta samassa osoitteessa ilman yhteistä lasta ja ilman aiempaa avioliittoa keskenänne ei tee avopuolisosta puolisoa verotuksessa.
Laskuesimerkki: sama 125 000 euroa
Pari A — yhteinen lapsi. Avopuoliso rinnastetaan puolisoon. Korvaus kuuluu perintöveron piiriin, ja siitä vähennetään 90 000 euron puolisovähennys. Verotettavaa jää 35 000 euroa, ja I veroluokan asteikolla vero on 100 € + 7 % × 5 000 € = 450 euroa.
Pari B — ei yhteistä lasta, ei aiempaa avioliittoa keskenään. Avopuoliso ei ole lähiomainen. Korvaus on kokonaan pääomatuloa: 30 % × 30 000 € + 34 % × 95 000 € = 41 300 euroa, jos hänellä ei ole muita pääomatuloja.
Erotus on 40 850 euroa samasta vakuutuksesta ja samasta summasta.
Ryhmähenkivakuutus laskee toisin — ja tämä yllättää
Tässä on kohta, jota lähes kukaan ei tule ajatelleeksi. Työpaikan työntekijäin ryhmähenkivakuutus käyttää eri määritelmää puolisosta kuin verolaki, ja se on selvästi väljempi. Sen ehdoissa avopuoliso on edunsaaja, jos jokin näistä täyttyy:
- teillä on tai on ollut yhteinen lapsi,
- teillä on julkisen notaarin oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta, tai
- olette asuneet samassa osoitteessa väestötietojärjestelmän mukaan yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta.
Viiden vuoden yhdessä asuminen riittää ryhmähenkivakuutukseen. Verotuksessa se ei riitä mihinkään.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuusi vuotta yhdessä asunut lapseton avopari on samaan aikaan oikeutettu työpaikan ryhmähenkivakuutuksen korvaukseen ja ulkopuolella puolisoon rinnastamisesta verotuksessa. Sama pari, sama kuolema, kaksi eri vastausta samaan kysymykseen "oletteko puolisoita".
Mitä tästä kannattaa tehdä
Tarkista, kumpaan ryhmään kuulutte. Yhteinen lapsi tai aiempi avioliitto keskenänne — kyllä vai ei. Tämä on koko kysymys.
Jos kuulutte jälkimmäiseen, mitoita summa sen mukaan. Jos edunsaajalle on tarkoitus jäädä käteen tietty summa, vakuutusmäärän on oltava sitä suurempi. Karkeasti: 34 prosentin verolla nettotavoitteen saavuttamiseen tarvitaan noin puolitoistakertainen bruttosumma. Laskuri laskee bruttotarpeen, ei nettoa veron jälkeen.
Tee testamentti joka tapauksessa. Edunsaajamääräys hoitaa vakuutuksen, mutta ei asuntoa, säästöjä eikä muuta omaisuutta. Ne menevät ilman testamenttia vainajan perillisille.
Älä oleta kumpaakaan lopputulosta. Verotus riippuu myös edunsaajan muista pääomatuloista ja kuolinvuoden tilanteesta. Tarkista oma tapauksesi Verohallinnosta.