Onko henkivakuutuksen korvaus verovapaa Suomessa?
Lyhyt vastaus: ei ole. Kuolemantapauskorvaus on veronalaista tuloa Suomessa, ja se, minkä veron alaista, riippuu yksinomaan siitä kuka edunsaaja on. Lähiomaiselle maksettu korvaus on perintöveron alaista. Kenelle tahansa muulle maksettu korvaus on kokonaan pääomatuloa, jonka veroprosentti on 30–34.
Tämä sivu on olemassa yhdestä syystä: iso osa suomenkielisistä hakutuloksista kertoo yhä edunsaajakohtaisesta 35 000 euron verovapaasta osuudesta. Sitä ei ole enää olemassa.
Vapaaosa kumottiin vuoden 2018 alusta
Verohallinnon oma syventävä ohje sanoo asian suoraan: "vakuutuskorvausten vapaaosia koskeva sääntely kumottiin vuoden 2018 alusta". Vanhaa sääntelyä sovelletaan enää tapauksiin, joissa vakuutettu on kuollut ennen 1.1.2018.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos luet jostain vuonna 2026 väitteen "henkivakuutuksesta saa 35 000 euroa verovapaasti", lähde on kahdeksan vuotta vanhentunut. Tarkista aina vero.fi ennen kuin teet päätöksiä edunsaajamääräyksestä.
Kuka on lähiomainen
Verohallinnon mukaan korvaus on perintöveron alaista, kun edunsaaja on vakuutuksenottajan puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, ottolapsi, kasvattilapsi tai puolison lapsi.
Käytännössä siis puoliso, lapsi, lapsenlapsi, vanhempi ja isovanhempi. Kaikki muut — sisarukset, sisarusten lapset, ystävä, avopuoliso silloin kun häntä ei rinnasteta puolisoon — jäävät tämän listan ulkopuolelle.
Avopuolison asema on syytä tarkistaa erikseen: hänet rinnastetaan perintöverotuksessa puolisoon vain tietyin edellytyksin. Muussa tapauksessa korvaus on hänelle pääomatuloa, ja ero on suuri — alempana on laskuesimerkki juuri tästä.
Lähiomaiselle: perintövero
Korvaus lasketaan mukaan edunsaajan veronalaiseen perintöosuuteen. Vuodesta 2026 alkaen perintöveroa maksetaan vasta yli 30 000 euron osuudesta; 31.12.2025 asti raja oli 20 000 euroa.
I veroluokan asteikko 1.1.2026 alkaen:
| Verotettava perintöosuus | Vero alarajalla | Ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| alle 30 000 € | — | ei veroa |
| 30 000–40 000 € | 100 € | 7 % |
| 40 000–60 000 € | 800 € | 10 % |
| 60 000–200 000 € | 2 800 € | 13 % |
| 200 000–1 000 000 € | 21 000 € | 16 % |
| yli 1 000 000 € | 149 000 € | 19 % |
Leski saa lisäksi 90 000 euron puolisovähennyksen. Tämä on tärkeä yksityiskohta, joka jää monelta huomaamatta: Verohallinnon kannanoton mukaan "puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään vakuutuskorvauksista". Vähennys ei siis edellytä, että leski perisi muuta omaisuutta.
Alaikäinen lapsi saa 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen, mutta ehdot ovat tiukemmat kuin moni olettaa: vähennyksen saa vain suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, jolla oli perinnönjättäjän kuolinhetkellä lähinnä oikeus periä hänet ja joka ei tuolloin ollut täyttänyt 18 vuotta. Molemmat vähennykset on säädetty perintö- ja lahjaverolain 12 §:ssä. Verohallinto myöntää alaikäisyysvähennyksen oma-aloitteisesti, joten sitä ei tarvitse erikseen pyytää.
Muulle kuin lähiomaiselle: pääomatuloa
Jos edunsaaja ei ole yllä mainittu lähiomainen, korvaus on Verohallinnon sanoin "kaikilta osin saajansa tuloverolain alaista pääomatuloa". Pääomatulon vero on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta.
Huomaa kaksi asiaa. Ensinnäkin vero koskee koko summaa, ei vain jotain osaa siitä. Toiseksi korvaus lasketaan yhteen saajan muiden pääomatulojen kanssa, joten korkeampi 34 prosentin porras voi täyttyä nopeammin kuin esimerkki antaa ymmärtää.
Laskuesimerkki: sama 125 000 euroa, kaksi eri edunsaajaa
Vakuutusmäärä 125 000 euroa — suunnilleen suomalaisen asuntolainan mediaani — maksetaan nimetylle edunsaajalle.
Edunsaajana aviopuoliso. Korvaus kuuluu perintöveron piiriin. Puolisovähennyksen jälkeen verotettavaa jää 125 000 − 90 000 = 35 000 euroa. Asteikon mukaan vero on 100 € + 7 % × 5 000 € = 450 euroa.
Edunsaajana avopuoliso, jota ei rinnasteta puolisoon. Korvaus on kokonaan pääomatuloa: 30 % × 30 000 € + 34 % × 95 000 € = 9 000 € + 32 300 € = 41 300 euroa, jos hänellä ei ole muita pääomatuloja.
Ero on yli 40 000 euroa samasta vakuutuksesta ja samasta summasta. Tämä ei ole porsaanreikä eikä verosuunnitteluvinkki — se on syy tarkistaa edunsaajamääräys ja oma siviilisääty ennen kuin oletat kumpaakaan lopputulosta.
Mitä tästä seuraa vakuutusmäärään
Jos edunsaaja maksaa korvauksesta veroa, hänelle jää käteen vähemmän kuin vakuutuskirjassa lukee. Aviopuolison tapauksessa ero on pieni. Muissa tapauksissa se on merkittävä, ja vakuutusmäärää kannattaa mitoittaa sen mukaan — laskuri laskee bruttotarpeen, ei nettoa veron jälkeen.
Entä työpaikan ryhmähenkivakuutus?
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvaus verotetaan samojen sääntöjen mukaan: edunsaajina ovat puoliso ja alle 22-vuotiaat lapset, jotka ovat lähiomaisia, joten korvaus kuuluu perintöveron piiriin. Lisää siitä, mitä ryhmäturva kattaa ja mitä se ei kata, on omassa oppaassaan.
Tämä ei ole veroneuvontaa
Yllä oleva kuvaa yleiset säännöt. Se ei kerro sinun verotustasi, eikä sivu ota kantaa yksittäiseen perintöverotukseen. Perukirja, muut perintövarat, muut pääomatulot ja avopuolison asema vaikuttavat lopputulokseen. Tarkista oma tilanteesi Verohallinnosta tai veroasiantuntijalta.